Historia

Seuran alku

image.jpgArmon vuonna 1994 jkr. saapui Jarmo Nevalainen, eli Jampe, Joensuuhun päättäen perustaa kaupunkiin taekwondoseuran. Niinpä saman vuoden syksyllä kaupungin urheilutalolla järjestettiin Kuopion seuran avustuksella taekwondonäytös, johon saapui paikalle yli 2000 katselijaa. Alkeiskurssinkin aloitti ennätysmäärä, peräti 212 harrastajaa. Harjoitukset pidettiin Itä-Suomen Liikuntaopiston pienessä salissa, jonka tilat olivat varsin rajalliset. Siksi kurssi jaettiin kahteen osaan, joista toinen osa kävi harjoituksissa loppuviikon ja toinen alkuviikon vuorolla. Harjoitusten vetämisestä vastasivat tuolloin punaisella vyöllä oleva Jampe sekä sinisen vyön haltija Regina Rautiainen. Vuoden lopulla olleessa keltaisen vyön kokeessa oli jäljellä edelleen 115 yrittäjää.

Uuden lajin aiheuttama alkuinnostuksen huuma kuitenkin häipyi nopeasti ja harrastajista karsiutuivat vähitellen muodin vuoksi lajin aloittaneet. Siniselle vyölle ensimmäisellä alkeiskurssilla aloittaneista jatkoi ainoastaan parikymmentä henkeä. Kuitenkin Jampe ylläpiti vireää seuratoimintaa järjestäen tempauksia, joilla pyrittiin lisäämään seuran näkyvyyttä. Näistä tunnetuin järjen riemuvoitto lienee patjan kannon maailmanennätys, jossa seuralaiset kantoivat 50 tuntia yhtäjaksoisesti runkopatjaa, jonka päällä makasi yksi seuralainen. Harrastajat raahasivat tuota hämmennystä herättävää yhdistelmää ympäri kaupunkia ja antoivatkin aihetta useille seurasta kertoville lehtijutuille.

Alkuaikoina seura sai teknisessä osaamisessa apua Kuopiosta päin, ja etenkin Aaltosen Peteä on kiittäminen joensuulaisten opastamisesta niin treenien vetämisessä kuin harjoittelussakin. Lisäksi vuonna 1995 muutti kaupunkiin opiskelemaan Jyväskylästä mustavöinen Sami Pasanen, joka otti vastuulleen paljon harjoitusten vetovuoroja ja toi seuraan uudenlaisia näkemyksiä.

Muuttoliikettä poispäin

Joensuu on opiskelijakaupunki, josta valmistuneet opiskelijat yleensä muuttavat työn perässä pois, tavallisesti etelään päin. Koska taekwondoseura on ollut lähinnä nuorten harrastajien pyörittämä organisaatio, se on aina kärsinyt pidempään harrastaneiden poismuutosta, mikä on harventanut ylempien vyöarvojen joukkoa. Kun Jampe sai seuran ensimmäisen mustan vyön 14.6.1997, hän muutti pian Helsinkiin alkuvuodesta 1998 jättäen seuran vetämisen Janne Myllerin harteille. Samoin Regina lähti Helsinkiin ja Sami palasi Jyväskylään, mikä jätti koko seuran pyörittämisen nuorten harrastajien vastuulle. Muuttoliike jatkui edelleen Myllerinkin siirtyessä Helsingin puolelle loppuvuodesta 1998, jonka jälkeen seuran johdossa aloitti Marko Tahvanainen, joka muutti niin ikään (tietenkin) Helsinkiin vuoden 2001 lopulla. Tämän jälkeen seuran johtoon valittiin Tero Laakkonen ja seuraavaksi Ilkka Nevalainen 2003. Valitettavasti Nevalainenkin muutti pois syksyllä 2005.

Valitettavasti myös koko seuran ottelutoimintaa yksinään pyörittänyt moninkertainen SM-mitalisti Mikko Korhonen muutti keväällä 2005 Helsinkiin jättäen suuren aukon seuran otteluosaamiseen.

Onneksi muuttoliike on toisinaan myös tuonut kaupunkiin ylempivöisiä harrastajia. Vuonna 2000 Kuopiolainen mustavöinen elämäntapafilosofi Jari Hintsanen 2. Dan(silloinen) siirtyi kauniiseen kaupunkiimme vuoden ajaksi tuoden omia näkemyksiään harjoitteluun, ja samoin keväällä 2001 Joensuuhun tuli poliisiharjoittelijaksi Mikkelistä Johanna Korhonen 2. Dan, jolla oli silloin tällöin tapana vierailla harjoituksissakin. Lisäksi kaupunkiin muutti vuonna 2002 punaisella vyöllä ollut erityispedagogiikan helmi, Juho Viitanen, joka otti aktiivisesti osaa seuran toimintaan ja siirtyi puheenjohtajaksi 2006. Juho toi omalla energisellä persoonallisuudellaan lisää virtaa harjoitteluun niin ohjaajille kuin muillekin harrastajille ja muokkasi seuran toimintaa järjestelmällisempään suuntaan. Juhon valmistuttua opinahjostaan palasi hänkin kotikulmilleen Kotka-Helsinki akselille jolloin ohjat otti seuran pitkäaikainen aktiivi Tuomas Vallius 2. Dan, joka on ainoana tällä hetkellä seuran historiassa suorittanut 2. Dan mustan vyön treenaten alusta alkaen Joensuussa. Vuonna 2008 Tuomas päätyi töiden perässä soutamaan välille Tampere-Japani. Tästä eteenpäin ohjauspuikkojen takana toimi Heikki Rossinen 1. Dan. 2015 tahtipuikot vaihtuivat Mari Parviaisen vakaisiin käsiin, joka toimii seuran puheenjohtajana tänä päivänä.

Kilpailutoiminta

Seuran alkuaikoina kilpailutoiminta oli hyvin innokasta ja parhaimmillaan kisoihin piti lähteä jopa kahdella linja-autolla. Kuitenkaan aloittelijoiden sarjasta aikuisten rankingiin siirtymiseen ei riittänyt intoa. Vaikka vielä nuorten sarjoissa SM-mitaleita on tullut parikymmentä kappaletta, ainoastaan harvat jatkoivat enää täysi-ikäisten yleisissä sarjoissa, joista on vain viisi SM-mitalia. Kirkkain mitali aikuisten sarjoissa on Maria Villikan voittama Suomen mestaruus vuodelta 2012. Alkuajan aktiivisista kilpailijoista oli vuosien jälkeen jäljellä enää vain Mikko Korhonen, joka ainoana jatkoi kilpailemista aikuisten SM-kisoissa, joista hän saavutti useita mitaleita vastaten samalla yksinään seuran ottelutreenien vedosta ja kaikesta kilpailutoiminnasta. Tällä hetkellä innostus ottelemiseen on ollut hienoisessa nousussa ja Mikon jalanjäljissä on nousemassa uusia tulevaisuuden lupauksia, mm. Hannu Lavikainen joka on ottanut vastuuta seuran ottelutoiminnasta.

Seuran nykytila

Tällä hetkellä Joensuun Taekwondoseurassa on noin 35 aktiivista harrastajaa. Seuran opettajana toimii Sabumnim Tommi Kaiponen 4.Dan Kuopiosta.

Myös innostus leireillä käyntiin on ollut vaihtelevaa, mikä on usein johtunut muiden seurojen kaukaisista sijainneista. Lähellä sijaitseville leireille (alle 300~km) on toisinaan lähtenyt jopa parikymmentä treenaajaa, mutta Suomen kaukaisille korpimaille (Turku, Helsinki...) järjestetyille tapahtumille on osallistunut viime aikoina vain muutama (erittäin) innokas harrastaja. Sen vuoksi pääpaino onkin ollut alueleireille osallistumisessa. Seuran toiminnan tavoitteena on nykyään tarjota harrastajille monipuolisia harjoituksia ympäri vuoden.